Nyssen vuosi 2021
Vuosi 2021 jää historian kirjoihin suurena Tampereen seudun joukkoliikenteen muutosten vuotena: Ratikka, uudistunut bussilinjasto, Tesoman seisake, Nysse Valvomo, uudet infokanavat, uudistunut reittiopas, lähimaksun käyttöönotto ja muut lippujärjestelmän uudistukset, kaupunkipyörät… Tämä kaikki tapahtui keskellä pandemia-aikaa, joka myös asetti paljon haasteita tekemiselle. Vuoden 2021 lopulla julkistettiin myös ikään kuin yhteenvetona uusi Tampereen strategia 2030 – Tekemisen kaupunki. Nimi on hyvä ja osuva!
Keskeisiä tapahtumia
VR:n kanssa toteutettavaa lippuyhteistyötä laajennettiin vuoden alusta koskemaan myös mobiililippuja, ja Tesoman junaseisake otettiin käyttöön elokuussa.
Vuonna 2021 tehtiin 29,2 miljoonaa nousua, mikä oli 7 prosenttia enemmän kuin vuonna 2020, mutta 29 % vähemmän kuin ennen koronapandemiaa vuonna 2019.
Markkinointiviestinnän pääteema oli Nysse-perheen kasvaminen: ratikkaliikenteen käynnistyminen elokuussa ja samalla tapahtuvat linjastomuutokset ja maksamisen uudistukset.
Raitiotieliikenteen käyttöönottoon valmistauduttiin matkustajatestien ja avoimen koeliikenteen avulla. Tampereen Ratikka aloitti virallisesti liikennöinnin 9.8.2021.
Matkustajamäärä nousi 27,8 miljoonasta 29,2 miljoonaan
Subventioaste oli 42 %
Linjakilometrejä ajettiin 22,5 miljoonaa
Kausilipuilla tehtiin nousuista 55 %
Lipuista myytiin Nysse Mobiilin ja Nella.fi:n kautta 74 %
Tampereen Raitiotien käyttöönotto
Tampere siirtyi ratikka-aikaan 9.8.2021 syysliikennekauden alkaessa. Odotettu ratikkaliikenne käynnistyi linjoilla 1 (Tays, Kaupin kampus – Sorin aukio) ja 3 (Hervanta – Pyynikintori), ja samalla bussiliikenne siirtyi uusille reiteille.
Asiakkaiden osallistaminen
Vuosi käynnistyi laajalla asiakastestausten sarjalla, kun yli 1900 ilmoittautuneen NysseLab-testaajan joukosta päästiin arpomaan osallistujia Ratikan palvelun testaukseen. Lajinsa ensimmäiset ratikan testimatkustajat osallistuivat NysseLabin kautta järjestettyihin yhteensä 11 testipäivään tammi-maalikuussa.
Talous ja tilastot
Vuonna 2021 lipputulot jäivät 15,4 miljoonaa euroa talousarviossa esitettyä pienemmäksi pääosin koronan vaikutuksesta. Joukkoliikenteen hoidon kustannustaso nousi lähes 8 prosenttia. Polttoaineiden hinnat kohosivat noin 25 prosenttia ja myös välilliset palkkakustannukset nousivat merkittävästi.
